Toisella luokalla ollessani muutama poika huomasi, että kun pistää tussin kärjen veteen, niin vesi värjääntyy tussin väriseksi. Varsinkin tytöt innostuivat tästä keksinnössä, joka mahdollisti kauniin värisen veden tekemisen. Huomattiin että veden ei tarvinnut olla edes juoksevaa väriveden tekemiseen. Ja vielä kauniimpaa vettä sai, kun irrotti tussin "väripatruunan" ja upotti sen kokonaan veteen. Ja vesi jäi näkyviin, kun pisti lavuaarin tulpan paikoilleen.
Välitunnin aikana kaksi järjestäjänä toimivaa tyttöä jäivät tekemään värivettä. Järjestäjien oikeuksiin kuului jäädä niin halutessaan sisälle ja he päättivät jäädä sisälle tekemään värivettä jokaiseen lavuaariin, joka siinä pienessä rakennuksessa, jossa meidän luokkamme kävi kouluaan, oli. Mukaan luettuna vessan lavuaariin.
Minä ja yksi kaverini olimme menossa pihalle ja seurailimme samalla tyttöjen puuhia. Olimme jo supisseet keskenämme että voisimme tehdä tytöille kepposen: eli kiskaista lavuaarin tulpan irti, jolloin värivesi menisi viemäriin. Meitä hihitytti kovasti, kun odottelimme että tytöt poistuisivat näköpiiristä. Ja sitten kipitimme vessaan (tuossa rakennuksessa oli yksi yhteinen vessa, tyttöjen vessaan tuskin olisimme menneet, koska sieltä olisi voinut saada tyttöbakteereja), jossa lavuaarissa lillui keltainen värivesi.
Kaverini yllytti minua vetämään tulpan pois. Epäröin hiukan, mutta kaverini vakuutti etteivät tytöt saisi ikinä syyllistä selville. Ja sehän olisi vain hauskaa. Joten nykäisin tulpan pois ja vesi valui viemäriin meidän iloisen naurumme saattelemana.
Tytöt tietysti kuulivat, että vessassa tapahtuu jotain omituista ja tulivat tarkastamaan, että mikä meitä naurattaa. Me jäimme vielä virnuillen odottamaan tyttöjen reaktioita, kun he näkisivät tyhjän lavuaarin. No, tyttöjä ei naurattanut. Päinvastoin he olivat jokseenkin vihaisia. "Kumpi se oli!" karjaisi ensimmäinen ja kaverini osoitti minua välittömästi sormella "Jussi."
Tyttö käveli luokseni (minua yhä vain nauratti, pässinpää kun olin) ja tempaisi minua nyrkillä suoraan turpiin. Siitä alkoi hyvin huono välitunti, johon koko luokka sekaantui. 8-vuotiaiden vertaistuomioistuin totesi kepposemme hyvin huonoksi ja vaati anteeksipyyntöä ja kynän korvaamista. Syyttömyyden vakuutuksiani ei uskottu ja ainoa, joka pysyi rinnallani, oli tämä kepposkaveri, joka taisi vain olla kiitollinen siitä, että kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Kohu oli unohtunut jo seuraavalla välitunnilla, mutta muistaakseni varsinkin tytöt olivat minulle vihaisia koko päivän.
Mitä opin tästä kaikesta:
1) Sanonta "lyö kuin nainen", jolla tarkoitetaan että lyö huonosti, ei pitänyt paikkaansa. Ainakin tuo lyönti sattui kovasti.
2) Älä keppostele luokkatovereidesi tai työkavereidesi kustannuksella.
3) Rikoskumppanit pettävät aina.
4) Mieti ennen kuin teet, varsinkin jos sinua yllytetään tekemään jotain. Varsinkin jos yllyttäjä nauraa.
5) Ja jos kuitenkin keppostelet, niin keksi etukäteen jo hieman parempi puolustus kuin että "se tulppa vain lähti itsekseen irti, ei me mitään tehty." Ei sellaista usko kukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti