Tänään minut vietiin hauskaan paikkaan.
Minulle sanottiin, että pitää pakata mukaan viikon verran vaatteita. Lämpimiä, kesävaatteita ja säänkestäviä. Petivaatteet ja pesuvälineet tietysti.
Aamulla minut sitten haettiin. Oikein autolla. Minulla oli oma kuski ja kaikki. Ei tarvinnut itse mennä mihinkään, ainoastaan herätä. Kuski auttoi kantamaan laukut. Hän jutteli minulle mukavia.
Se paikka, johon minut vietiin, oli tosi kiva. Siellä oli kivoja punaisia taloja ja tilaa temmeltää. Järvikin oli, jos tekisi mieli mennä uimaan. Ja veneitä, jos haluttaisi soudella. Huomasin, että yhdellä seinällä oli onkia. Järvi kimmelsi kauniisti auringossa.
Minulle annettiin oma huone. Se oli vähän pieni,mutta idyllinen. Sänky, sohva, pikkuruinen kaappi, pöytä ja ikkuna metsään päin.
Minulle annettiin oma tietokone. Yksi kiva ihminen kävi sen oikein erikseen päivittämässä.
Siellä oli paljon kivoja ihmisiä. Ne jutteli minulle ja nauroi aina oikeassa kohdassa, kun minä kerroin juttuja. Ne jaksoi kuunnella ja hymyillä. Minulla oli kivaa.
Sitten minut vietiin syömään. Söin pizzaa. Se oli hyvää. Söin yhden kokonaisen pizzan, koska minulla oli ahne olo.
Kyllä täällä viikon voi olla, ajattelin.
Mutta sitten katsoin ikkunasta ulos ja näin että etupihalle oli ilmestynyt valtava lauma tenavia. Niillä oli kaikilla isot reput ja ne näyttivät eksyneiltä. Silloin tajusin, että minut oli tuotu töihin rippileirille.
1 kommentti:
Hui kauhistus! Saattaa jäädä onkiminen vähemmälle. Onneksi sulla on sekä paimenen että vartijan koulutus. Olet siis hommaan melkein yhtä pätevä kuin meidän Usma, joten kyllä se siitä taas lähtee ;-)
Lähetä kommentti