Sain eilen kuulla, että toinen kilpikonnistani on kuollut. Asia ei tavallaan tullut yllätyksenä, konnat ovat molemmat oireilleet viimeisen puolen vuoden ajan tavalla, joka jälkiviisaasti sanottuna osoittautui huolestuttavaksi. Ruoka ei ole oikein maistunut, eivätkä ne ole tuntuneet enää niin energisiltä. Olisi pitänyt huolestua, mutta kun pää on perseessä, niin pää on perseessä.
Saattaa olla, että kirjoitan vielä myöhemminkin jonkinlaisen muistokirjoituksen.
1 kommentti:
No, voi kurja :-(
Lähetä kommentti