Pohdin tänään omaa suhdettani opettajuuteen tai opettajan rooliin, miten sen nyt sitten muotoilisikaan.
Olen vuosien varrella toiminut sellaisissa tehtävissä, joissa voisi kai sanoa minun toimineen opettajana. Silti olen aina vierastanut tämän termin käyttöä itsestäni. Kutsun itseäni mieluummin esimerkiksi lastenohjaajien avustajaksi (itse keksitty titteli), kesäteologiksi rippileireillä tai jos minua pyydetään määrittelemään, mitä teen esimerkiksi rippileirillä, sanon olevani yksi ohjaajista (yleensä silloinkin määrittelen itseni mieluummin apulaiseksi tai avustajaksi). En kutsu itseäni opettajaksi siis edes yhteyksissä, jossa työhöni kuuluu opettamista.
Pidän itse työstä jostain syystä. Päiväkerhoissa pidin siitä avustajan roolista mikä minulla oli, rippileireillä ja koulussa tunnen vetoa samankaltaisiin tehtäviin. Teen mielelläni töitä lasten ja nuorten kanssa ja olen jopa harkinnut opettajaksi ryhtymistä. Mutta siinä on yksi iso mutta.
En pidä opettamisesta. Tässä ei ole mitään eroa sen suhteen onko kyse rippikoulutunnista, jonka aiheena on Jumala vai päiväkerhon ohjatusta askartelutuokiosta. Tunnen oloni kiusalliseksi, vaivaantuneeksi ja olen erittäin tyytyväinen, kun tilanne on ohi. Ehkä se on ujoutta, ehkä se on epävarmuutta omasta osaamisesta. Ehkä se menee ohi, ehkä ei. Vuosia se kuitenkin on jatkunut ja edelleen mieluummin vältän tilanteita, joissa tiedän joutuvani opettajaksi.
Voiko olla olemassa opettajaa, joka ei pidä opettamisesta?
2 kommenttia:
On kyllä erinomainen kysymys esitettäväksi tuossa vaiheessa, kun ei ole vielä tullut hankkiuduttua alalle ;-)
Ainakin minusta näyttää, että opettajainhuoneessa pesii paljonkin sellaista sakkia, jotka eivät pidä opettamisesta.Se ei ole pelkästään hyvä asia.
Mutta mistä johtuu se, ettet pidä opettamisesta?
Se taitaa olla ydinkysymys. Tunnen näyttelijöitä, jotka oikeasti ovat sairaan ujoja ja opettajatkin yleensä jännittävät hirveästi esimerkiksi puheiden pitämistä luokan ulkopuolella. Jos kyse on vain ujoudesta, se saattaa olla voitettavissa. Tekstiesi perusteella ajattelen, että sinulla olisi oppilaille varmasti PALJON annettavaa. :-)
Kiitoksia ystävällisistä sanoistasi :-)
Se, miksen pidä opettamisesta, on jossain määrin kyllä arvoitus minullekin. Ujous on yksi todennäköinen vaihtoehto, samoin tuo vieraassa roolissa toimiminen, mistä jo kirjoitinkin. Toisaalta on monia sellaisia "esiintymistöitä", joissa pystyn toimimaan paremmin.
Lähetä kommentti