Keskusta-puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli sitten ilmoitti A-studiossa viime viikolla, että on jättänyt kertomatta vaalikampanjaansa kymmenillä tuhansilla euroilla tukeneen yrityksen nimen, vaikka lain mukaan nimi olisi pitänyt kertoa vaalirahoitusilmoituksesta. Kalli kuitenkin katsoo, että hän saa jättää nimen kertomatta, onhan kyse hänen ja yrityksen välisestä asiasta. Lisäksi, vaikka laissa määrätäänkin, että yrityksen nimi on kerrottava, siellä ei kuitenkaan määrätä, että kertomatta jättämisestä tulisi jokin rangaistus. Koska ei ole rangaistuksen pelkoa, on ihan ookoo rikkoa lakia.
Pahus, kun olisi tuon tiennyt alle 15-vuotiaana, jolloin sitä ei vielä ollut lain silmissä "rangaistuskelpoinen". Tuli ihan turhaan noudattettua kaikenmaailman lakeja, jotka eivät minua edes koskeneet, eihän minua olisi niiden rikkomisesta edes rangaistu! Vaikka toisaalta taitaa olla hyvä, että elin lainkuuliaisesti. Taitaa tässäkin päteä se "Eläinten vallankumouksessa" hyvin muotoiltu totuus: kaikki ovat tasa-arvoisia, jotkut vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Ja jotta asia olisi vieläkin "hauskempi", Kalli on itse ollut säätämässä kyseistä vaalirahoituslakia. Eli oikein klassinen esimerkki siitä, miten tulee tehdä niin kuin minä sanon, ei niin kuin minä teen. Lait on säädetty noudatettavaksi, mutta eivät ne lainsäätäjää itseään koske, ellei lainsäätäjää nyt satu huvittamaan niitä noudattaa.
Ja kun kyse on vielä eduskuntaryhmän puheenjohtajasta, eli toisin sanoen aika korkeasta herrasta, lienee jokseenkin varmaa, että Kalli ei ole ainoa, jonka vaalikassaan "vaan tulee" jostain rahaa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä vai miten se nyt menee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti