Taas olen antanut laiskuudelle pikkusormen ja minulla on siitä paha mieli. Olen nyt jättänyt kolmet judotreenit väliin. Ensimmäisiin en mennyt jostain syystä, jota en enää muista, toisiin en mennyt, koska oksentelin, ja nyt en taaskaan mennyt, koska en ollut ehtinyt syödä koko päivänä ja kotiin tultuani sitten söin ja sitten ajattelin että ei voi mennä... Selittelyn makua ilmassa siis.
Ja kaikesta tästä huolimatta minä kyllä edelleen tykkään harrastaa judoa. Mutta taidan kyllä olla enemmän sitä ryhmää, joka tykkää siitä ajatuksesta, että harrastaa jotain. En niinkään sitä ryhmää, joka tykkää harrastaa.
Oranssi vyö ei taida tällä etenemis/osallistumistahdilla olla vielä tämän kevään asia.
Ja kaikesta tästä huolimatta minä kyllä edelleen tykkään harrastaa judoa. Mutta taidan kyllä olla enemmän sitä ryhmää, joka tykkää siitä ajatuksesta, että harrastaa jotain. En niinkään sitä ryhmää, joka tykkää harrastaa.
Oranssi vyö ei taida tällä etenemis/osallistumistahdilla olla vielä tämän kevään asia.
1 kommentti:
Ajattelukin on eri hyvä harrastus!
Lähetä kommentti