Ja niin siinä kävi, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai ensimmäisen naispiispansa, kun Irja Askola valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi syyskuussa eläkkeelle jäävän Eero Huovisen seuraajaksi.
Aika oli sitten vihdoin kypsä tällekin.
Toivottavasti Askola osoittautuu hyväksi esipaimeneksi, nykyisessä tilassa, jossa kirkkoa repivät sisäiset erimielisyydet Luther-säätiön kanssa, jäsenmäärä ja verotulot vähenevät tasaisesti ja kirkkoa uhkaa myös eläkepommi, niin hyvää johtajaa varmasti tarvitaan.
Ja toivottavasti - nyt kun pää on vihdoinkin auki - pääsisimme vihdoinkin jo siihen vaiheeseen, jossa tulevat piispat valitaan heidän kykyjensä mukaan eikä sukupuolen. Itse en usko, että naispiispa tekisi kirkosta yhtään sen "mediaseksikkäämpää" vaikka niinkin moni taitaa toivoa. Pikemminkin kirkosta on tulossa median "loppukevennys", katsaus kummalliseen maailmaan, jota kukaan ei oikein ymmärrä ja joka siksi huvittaa kaikkia.
Mutta eiköhän Askolasta kuitenkin ihan hyvä piispa tule, olen ihan tyytyväinen valintaan, vaikka en vaalikampanjoita niin kovasti seurannutkaan.
1 kommentti:
Hurraata ja eläköötä huudan kun saatiin viimeinkin naispiispa!!!
Itse olen elänyt nekin vaiheet, kun nainen oli miltei kirosana tehtävässä kuin tehtävässä omassa hiippakunnassani, joten tämä on mannaa ja nannaa :)
Ja vielä totean, että tulipahan muutenkin valittua tärkeään tehtävään loistotyyppi....
Lähetä kommentti