Ilta-sanomat uutisoi, että Orimattila hakee opettaja Tommi Kuusistolle hengenpelastusmitalia. Kuusisto oli pitämässä oppituntia Orimattilan yläasteella, kun luokan oveen koputettiin. Kuusiston mennessä avaamaan ovea luokkaan yritti työntyä kiväärillä aseistautunut mies, jonka tarkoituksena oli ampua kolme luokassa ollutta oppilasta, joiden hän uskoi kiusanneen hänen 15-vuotiasta entistä tyttöystäväänsä. Opettaja pysäytti miehen, jolloin tämä käänsi kiväärinsä kohti opettajaa ja veti liipaisimesta. Aseeseen tuli kuitenkin toimintahäiriö eikä se lauennut; Kuusisto sai miehen työnnettyä ovesta ulos ja suljettua oven niin että ovi lukittui. Sen jälkeen ampuja sai aseensa toimimaan ja ampui viisi kertaa suljetusta ovesta läpi luokkaan.
Ilta-sanomat on julkaissut nettisivuillaan tallenteen Kuusiston hätäkeskuspuhelusta, jonka taustalla kuuluu mm. luokanoveen ammutut laukaukset. Kuusisto ehdottomasti ansaitsee vähintään mitalin toiminnastaan.
Tallenteen voi kuunnella tästä.
Samalla nauhalla kuuluvan hätäkeskuspäivystäjän toiminta on saanut nettisivun lukijoiden täystyrmäyksen. Luultavasti omankin uransa kovimmassa paikassa ollut päivystäjä on tuomittu ammattitaidottomaksi luupääksi, koska sohvalta on helppo jälkikäteen huudella. Varsinkaan jos ei mitään tiedä.
Ihmiset eivät ilmeisesti edelleenkään tiedä sitä, että hätäkeskus voi ja usein hälyttääkin apua jo puhelun aikana. Poliisia ei hälytetä paikalle vasta puhelun päätyttyä, vaan erittäin todennäköisesti jo heti puhelun alussa, jossa hätäkeskuspäivystäjä pyytää opettajaa pysymään linjalla. Tässä vaiheessa hän katkaisee oman puheyhteytensä soittajaan ja hälyttää poliisin. Sitten hän "palaa linjalle" (lainausmerkit, koska päivystäjä on koko ajan linjalla: soittaja ei vain kuule häntä, mutta päivystäjä kuulee koko ajan mitä linjan toisessa päässä tapahtuu). Sitten päivystäjä alkaa kysellä lisätietoja.
Lisätietojen saaminen on välttämätöntä, koska niiden avulla poliisikin tulee toimimaan. Avunsaannin nopeuteen vaikuttaa se, että auttaja tietää että missä apua tarvitaan, millaista apua tarvitaan ja miten paljon apua tarvitaan. Puhelun aikana kuuluu päivystäjän puolelta jatkuvaa tietokoneen näppäimistön nakutusta, kun hän kirjaa ylös opettajan vastaukset ja lähettää ne poliisille.
Miksi päivystäjä sitten toistaa samoja kysymyksiä?
Koska kuolemanvaarassa olevan ihmisen elimistö on täydessä "taistele tai pakene"-tilassa. Elimistö pumppaa itsensä täyteen adrenaliinia ja muita suorituskykyä parantavia hormoneja, kaikki sellainen elimistön toiminto, joka ei ole ehdottomattoman välttämätöntä hengensäilymiseksi pysähtyy ja vapautuvat energiavarastot elimistö työntää eloonjäämistaisteluun: veri kerääntyy suuriin lihaksiin, havainnontikyky terävöityy, refleksit nopeutuvat. Mutta samanaikaisesti ns. hienomotoriikka heikkenee ja havainnointikyky myös kapenee: myös aivot keskittävät kaikki voimavaransa vain välttämättömyyteen. Ihminen, joka ei ole tottunut stressireaktioihin, ei osaa tietoisesti "pakottaa" havainnointikykyään laajemmaksi. Ilmiötä kutsutaan "putkinäöksi", vaikka itse asiassa kaikkien aistien havainnointikyky kapenee. "Putkinäön" vallassa oleva ihminen saattaa kiinnittää huomionsa ja jälkeenpäin muistaa täysin irrelevantteja asioita, kun taas todella tärkeät asiat jäävät kokonaan huomaamatta. Hän saattaa esimerkiksi muistaa, että uhkaajan vasemmassa kämmenessä oli arpi, mutta ei sitä, että minkä värinen takki tällä oli. Tai kuinka monta hyökkääjää itse asiassa edes oli.
Kysymysten toistaminen ja vastausten vaatiminen pakottaa "putkinäön" vallassa olevan ihmisen rauhoittumaan ja hidastamaan tahtia. Silloin aivoilla on aikaa järjestellä tekemiään havainnointeja ja ihminen huomaa asioita, jotka kuumimmassa stressitilanteessa ohitti. En väitä, että opettaja oli "putkinäön" vallassa (joka siis on täysin normaali reaktio), vaan opettaja vaikuttaa hyvinkin kylmähermoiselta. Hätäkeskuspäivystäjä ei voi kuitenkaan laskea sen varaan, että soittaja ei olisi esim. shokissa ja uskoa automaattisesti tämän ensimmäistä vastausta. Minkä lisäksi tuossa tilanteessa myös päivystäjä on "taistele tai pakene"-tilassa ja kysymysten toistaminen on osa hänen koulutustaan ja ammattitaitoaan: se pakottaa myös hänet keskittymään ja rauhoittumaan. Vain siten päivystäjä voi tehdä työnsä oikein niin että apu tulee oikeaan paikkaan ilman että avuntuojat vaarantuvat tarpeettomasti.
Päivystäjää kritisoitiin myös siitä, että hän ei missään vaiheessa rauhoita soittajaa ja sano avun olevan tulossa: ehkä tämä johtuu siitä, että vaikka apu onkin tulossa, hengenvaara jatkuu. Sanomalla että "älä pelkää, apu on tulossa" voi olla se seuraus, että elimistö lopettaa "taistele tai pakene"-tilan, heikottava helpotus humahtaa kehoon ja kuitenkin yhä shokissa (jonka takia ajattelukyky on "jäässä") oleva ihminen menee esim. avaamaan poliisille valmiiksi oven, jonka takana ampuja yhä seisoo.
Ja kolmas syy miksi päivystäjä vaikuttaa aika luupäältä, on Iltasanomien tekemä editointivirhe, joka menee kyllä ohi monenkin kuuntelun jälkeen. Mutta kuunnelkaapa tarkasti kohdassa 1:58 alkavaa keskustelua. Ja sitten kuunnelkaa keskustelua joka alkaa 2:24. Kyseessä on yksi ja sama keskustelu, joka tässä nauhassa soitetaan kahteen kertaan.
Lukemalla Iltalehden litteroiman version hätäpuhelusta käy ilmi, että Iltasanomien versiosta on editoitu pois ne osat, jossa opettaja kertoo päivystäjälle ampujasta ja tämän suhteesta 15-vuotiaaseen. Editoijalle on sitten yksinkertaisesti käynyt virhe ja hän on äänittänyt saman keskustelun kahteen kertaan peräkkäin. Ja sen vuoksi päivystäjä vaikuttaa... - noh, aika omalaatuiselta.
Ilta-sanomat on julkaissut nettisivuillaan tallenteen Kuusiston hätäkeskuspuhelusta, jonka taustalla kuuluu mm. luokanoveen ammutut laukaukset. Kuusisto ehdottomasti ansaitsee vähintään mitalin toiminnastaan.
Tallenteen voi kuunnella tästä.
Samalla nauhalla kuuluvan hätäkeskuspäivystäjän toiminta on saanut nettisivun lukijoiden täystyrmäyksen. Luultavasti omankin uransa kovimmassa paikassa ollut päivystäjä on tuomittu ammattitaidottomaksi luupääksi, koska sohvalta on helppo jälkikäteen huudella. Varsinkaan jos ei mitään tiedä.
Ihmiset eivät ilmeisesti edelleenkään tiedä sitä, että hätäkeskus voi ja usein hälyttääkin apua jo puhelun aikana. Poliisia ei hälytetä paikalle vasta puhelun päätyttyä, vaan erittäin todennäköisesti jo heti puhelun alussa, jossa hätäkeskuspäivystäjä pyytää opettajaa pysymään linjalla. Tässä vaiheessa hän katkaisee oman puheyhteytensä soittajaan ja hälyttää poliisin. Sitten hän "palaa linjalle" (lainausmerkit, koska päivystäjä on koko ajan linjalla: soittaja ei vain kuule häntä, mutta päivystäjä kuulee koko ajan mitä linjan toisessa päässä tapahtuu). Sitten päivystäjä alkaa kysellä lisätietoja.
Lisätietojen saaminen on välttämätöntä, koska niiden avulla poliisikin tulee toimimaan. Avunsaannin nopeuteen vaikuttaa se, että auttaja tietää että missä apua tarvitaan, millaista apua tarvitaan ja miten paljon apua tarvitaan. Puhelun aikana kuuluu päivystäjän puolelta jatkuvaa tietokoneen näppäimistön nakutusta, kun hän kirjaa ylös opettajan vastaukset ja lähettää ne poliisille.
Miksi päivystäjä sitten toistaa samoja kysymyksiä?
Koska kuolemanvaarassa olevan ihmisen elimistö on täydessä "taistele tai pakene"-tilassa. Elimistö pumppaa itsensä täyteen adrenaliinia ja muita suorituskykyä parantavia hormoneja, kaikki sellainen elimistön toiminto, joka ei ole ehdottomattoman välttämätöntä hengensäilymiseksi pysähtyy ja vapautuvat energiavarastot elimistö työntää eloonjäämistaisteluun: veri kerääntyy suuriin lihaksiin, havainnontikyky terävöityy, refleksit nopeutuvat. Mutta samanaikaisesti ns. hienomotoriikka heikkenee ja havainnointikyky myös kapenee: myös aivot keskittävät kaikki voimavaransa vain välttämättömyyteen. Ihminen, joka ei ole tottunut stressireaktioihin, ei osaa tietoisesti "pakottaa" havainnointikykyään laajemmaksi. Ilmiötä kutsutaan "putkinäöksi", vaikka itse asiassa kaikkien aistien havainnointikyky kapenee. "Putkinäön" vallassa oleva ihminen saattaa kiinnittää huomionsa ja jälkeenpäin muistaa täysin irrelevantteja asioita, kun taas todella tärkeät asiat jäävät kokonaan huomaamatta. Hän saattaa esimerkiksi muistaa, että uhkaajan vasemmassa kämmenessä oli arpi, mutta ei sitä, että minkä värinen takki tällä oli. Tai kuinka monta hyökkääjää itse asiassa edes oli.
Kysymysten toistaminen ja vastausten vaatiminen pakottaa "putkinäön" vallassa olevan ihmisen rauhoittumaan ja hidastamaan tahtia. Silloin aivoilla on aikaa järjestellä tekemiään havainnointeja ja ihminen huomaa asioita, jotka kuumimmassa stressitilanteessa ohitti. En väitä, että opettaja oli "putkinäön" vallassa (joka siis on täysin normaali reaktio), vaan opettaja vaikuttaa hyvinkin kylmähermoiselta. Hätäkeskuspäivystäjä ei voi kuitenkaan laskea sen varaan, että soittaja ei olisi esim. shokissa ja uskoa automaattisesti tämän ensimmäistä vastausta. Minkä lisäksi tuossa tilanteessa myös päivystäjä on "taistele tai pakene"-tilassa ja kysymysten toistaminen on osa hänen koulutustaan ja ammattitaitoaan: se pakottaa myös hänet keskittymään ja rauhoittumaan. Vain siten päivystäjä voi tehdä työnsä oikein niin että apu tulee oikeaan paikkaan ilman että avuntuojat vaarantuvat tarpeettomasti.
Päivystäjää kritisoitiin myös siitä, että hän ei missään vaiheessa rauhoita soittajaa ja sano avun olevan tulossa: ehkä tämä johtuu siitä, että vaikka apu onkin tulossa, hengenvaara jatkuu. Sanomalla että "älä pelkää, apu on tulossa" voi olla se seuraus, että elimistö lopettaa "taistele tai pakene"-tilan, heikottava helpotus humahtaa kehoon ja kuitenkin yhä shokissa (jonka takia ajattelukyky on "jäässä") oleva ihminen menee esim. avaamaan poliisille valmiiksi oven, jonka takana ampuja yhä seisoo.
Ja kolmas syy miksi päivystäjä vaikuttaa aika luupäältä, on Iltasanomien tekemä editointivirhe, joka menee kyllä ohi monenkin kuuntelun jälkeen. Mutta kuunnelkaapa tarkasti kohdassa 1:58 alkavaa keskustelua. Ja sitten kuunnelkaa keskustelua joka alkaa 2:24. Kyseessä on yksi ja sama keskustelu, joka tässä nauhassa soitetaan kahteen kertaan.
Lukemalla Iltalehden litteroiman version hätäpuhelusta käy ilmi, että Iltasanomien versiosta on editoitu pois ne osat, jossa opettaja kertoo päivystäjälle ampujasta ja tämän suhteesta 15-vuotiaaseen. Editoijalle on sitten yksinkertaisesti käynyt virhe ja hän on äänittänyt saman keskustelun kahteen kertaan peräkkäin. Ja sen vuoksi päivystäjä vaikuttaa... - noh, aika omalaatuiselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti