Alla kaksi videota Venäjän armeijasta. Toinen on armeijan virallinen rekrytointivideo, jossa pyritään saamaan nuoria miehiä hakemaan Venäjän armeijan laskuvarjojoukkoihin eli VDV:hen. Toinen taas on kuvattu vuosia sitten. Siinä joukko varusmiesjohtajia kuvasi (ilmeisesti omaksi ilokseen) esimerkin siitä, miten alokkaista tehdään tappajia kasarmeilla. Ilmeisesti tässäkin videossa esiintyy VDV:n sotilaita.
Rekrytointivideo
Sulkeisharjoitukset (video on väkivaltainen)
Molemmat videot kuvaavat omalla tavallaan Venäjän armeijan ongelmia. Armeija koostuu edelleen pääosin asevelvollisista nuorista, mutta nuoret miehet eivät halua mennä armeijaan. Kutsuntoja vältellään kaikin mahdollisin keinoin ja joissain kaupungeissa miliisi ja sotilaspartiot keräävät rutiininomaisesti sopivan ikäisiä (18-27-vuotiaita) nuoria miehiä kaduilta talteen ja kuljettavat nämä sitten kutsuntaviranomaisille tarkastettavaksi, että ovatko he vältelleet kutsuntoja. Jos heidät todetaan syyllisiksi, seurauksena on sakkoa ja pikasiirto johonkin varuskuntaan ja mahdollisesti Tshetsheniaan rintamalle. Joskus niinkin nopeasti, että edes nuorten vanhemmille ei ilmoiteta asiasta. Siviilipalvelusmahdollisuutta Venäjällä ei ole, joskin varusmiespalvelusta on yritetty tehdä houkuttelevammaksi lyhentämällä sen kestoa. Nykyisin varusmiespalvelu kestää ilmeisesti yhden vuoden, kun se aiemmin kesti kaksi, joissain tapauksissa kolmekin vuotta.
Jälkimmäisellä videolla nähtävää toimintaa kutsutaan Venäjällä termillä dedovshina. Kyse on epävirallisesta kurinpitomuodosta, jolla varuskuntien "isoisät", kuten heitä kutsutaan, eli pidempään palvelleet varusmiehet ja varusmiesjohtajat pitävät yllä kuria varuskunnissa. Käytännössä dedovshina tarkoittaa vanhempien varusmiesten ja varusmiesjohtajien suorittamaa nuorempien varusmiesten ja alokkaiden simputtamista. Venäjällä simputtaminen ei tarkoita pelkästään henkistä nöyryyttämistä (miksi se yleensä Suomessa tulkitaan), vaan myös alokkaiden ja nuorempien sotilaiden systemaattista pahoinpitelyä ja kaikenlaista hyväksikäyttöä.
Dedovshinan takia Venäjän armeijassa kuolee tai tekee itsemurhan vuosittain suuri joukko nuoria miehiä. Myös karkaamisluvut ovat huimia. Vuonna 2006 esimerkiksi New York Times raportoi, että 292 miestä olisi kuollut dedovshinan takia. Näistä Venäjän armeija laskee vain 16 kuolleen dedovshinan seurauksena ja sanoo loppujen tehneen itsemurhan. Ero on armeijalle tärkeä, koska se on velvollinen kustantamaan koulutuksessa kuolleiden varusmiesten hautajaiset. Lisäksi palveluksessa menehtyneen sotilaan vanhemmat voivat saada eläkkeen (jonka suuruus on noin 70 dollaria kuussa), mutta ainoastaan, jos heidän lapsensa kuolema ei johtunut sairaudesta tai ollut itsemurha. Jos kyseessä on itsemurha, viranomaiset eivät ota huomioon itsemurhaan johtaneita syitä, mitkä varusmiesten tapauksissa ovat usein jatkuvat nöyryytykset, kidutus ja kiusaaminen dedovshinan nimissä.
Venäjällä toimiva Sotilaiden Äidit-järjestö (joka on perustettu nimenomaan suojelemaan varusmiehiä ja heidän perheitään dedovshinalta ja Tshetshenian sodalta ja nostamaan esiin armeijassa tapahtuneita väärinkäytöksiä) väittää kuitenkin, että oikeat luvut ovat paljon synkemmät. Sen mukaan armeija vääristelee tilastoja ja pelottelee perheet ja lääkärit pysymään hiljaa koulutuksessa loukkaantuneista tai kuolleista sotilaista. Järjestön mukaan vuosittain saattaa kuolla jopa 3000 varusmiestä simputuksen seurauksena. Simputustapaukset ja sen myötä myös kuolemantapaukset ovat järjestön mukaan myös rajussa kasvussa.
Viime vuosien tunnetuin dedovshinan uhri on Andrei Sytshev, jonka tapaus päätyi lehtiin myös Suomessa. Joulukuun 31. päivänä vuonna 2005 uuttavuotta juhlineet humalaiset vanhemmat varusmiehet pahoinpitelivät useita tunteja 19-vuotiasta Sytsheviä ja seitsemää hänen varusmiestoveriaan. Sytshev mm. pakotettiin pysymään sidottuna kyykkyasennossa tunteja, jonka aikana häntä pahoinpideltiin ja ilmeisesti myös raiskattiin toistuvasti. Saamiensa vammojen Sytshev pyysi päästä lääkäriin tammikuun 4.päivänä, mutta varuskunnan henkilökuntaan kuuluneet upseerit kielsivät tämän ilmeisesti voidakseen pitää salassa Sytshevin kidutuksen. Muutamaa päivää myöhemmin Sytshevin tila oli kuitenkin jo niin huono, että upseerit siirsivät hänet sairaalaan: siellä Sytshevillä todettiin olevan useita luunmurtumia, vammoja sukupuolielimissä ja kuolio molemmissa jaloissa. Joidenkin väitteiden mukaan armeija yritti salata Sytshevin tilan ja kielsi kaupunginsairaalan lääkäreitä kertomasta tapahtumasta kenellekään. Lääkärit eivät kuitenkaan noudattaneet kieltoa, vaan ottivat yhteyttä Sytshevin äitiin ja Sotilaiden Äidit-järjestöön.
Sytshevin äiti Galina Sytshov oli kuullut pojastaan viimeksi tammikuun 3. päivänä, jolloin hän oli soittanut pojalleen varuskuntaan toivottaakseen tälle hyvää uuttavuotta. Tuolloin Sytshev oli kertonut "voivansa huonosti" ja että häntä oltiin siirtämässä sairaalaan. Saatuaan uutisen pojan siirrosta sairaalaan, äiti oli yrittänyt tavoittaa tätä, mutta oli saanut vastauksen, että sairaalan henkilökunnan lomien vuoksi yhteydenotto onnistuisi vasta tammikuun 10. päivänä. Seitsemäntenä päivänä äiti sai kuitenkin soiton lääkäriltä, joka kehotti tulemaan välittömästi paikalle, koska Andrei Sytshev saattaisi kuolla pian saamiinsa vammoihin.
Sytshev jäi eloon, mutta viivästyneen lääkärihoidon takia hänen jalkoihinsa oli kehittynyt kuolio, joten lääkärit joutuivat amputoimaan Sytshevin molemmat jalat, sukupuolielimet ja yhden sormen.
Tapaus nousi julkisuuteen ja synnytti valtavan metelin Venäjällä. Puolustusministeri Sergei Ivanov yritti aluksi vähätellä tapahtunutta, mutta myrskyisten protestien, jonka aikana vaadittiin myös hänen eroaan, jälkeen hän lupasi ministeriön järjestävän asiasta "perusteellisen tutkimuksen". Sytshevin varuskuntaa johtanut upseeri erotettiin virastaan: lisäksi kolme Sytshevin kidutukseen osallistunutta varusmiestä vietiin sotaoikeuteen.
Oikeuden istunto oli varsin sekava, jossa lääketieteen asiantuntijat antoivat hyvin ristiriitaisia lausuntoja: sotilaslääkärit esittivät, että Sytshev kärsi verenkiertohäiriöistä, jonka vuoksi hän oli altis kuolioille; siviililääkärit taas arvioivat, että tuntikausia kestänyt kyykkyasento katkaisi verenkierron Sytshevin jaloissa, minkä vuoksi hänelle kehittyi kuolio.Jotkut varusmiestodistajat muuttivat lausuntojaan: jotkut kertoivat myöhemmin, että upseerit olivat pakottaneet heidät "korjaamaan" aiempia lausuntojaan armeijalle myönteisemmiksi.
Oikeus päätti lopulta uskoa siviililääkäreitä: kaikki kolme syytettyä todettiin syyllisiksi. Heistä yksi, alikersantti Alexander Sivyakov, tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen mm. "esimiesaseman väärinkäytöstä". Sivyakovin todettiin syyllistyneen mm. siihen, että hän pakotti Sytshevin kyykkyasentoon ja piti tämän sidottuna kyykyssä tuntien ajan niin, että Sytshevin jalkoihin kehittyi kuolio. Lisäksi Sivyakov menetti sotilasarvonsa ja häneltä vietiin oikeus toimia armeijan esimiestehtävissä kolmeksi vuodeksi. Kaksi muuta syytettyä, sotamiehet Pavel Kuzmenko ja Gennadi Bilimovich, todettiin syyllisiksi "samanarvoisen sotilaan simputtamiseen": he saivat 1.5 ehdolliset vankeustuomiot. Sytshevin perhe, joka oli vaatinut kaikille 10 vuoden vankeustuomioita, ilmoitti olevansa hyvin pettynyt lieviin tuomioihin.
Joka tapauksessa ensimmäisen videolinkin hieman lapsellinen musiikkivideo lakkaa olemasta hauska, kun hieman tutustuu mitä se todellisuus on mm. VDV:ssä, jota videossa esiintyvä yliluutnantti-laulaja niin ylistää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti