Työn vastaanottaminen uudelta paikkakunnalta, niin kaukana kaikesta tutusta, on raskasta. Varsinkin ihmiselle, joka ei ole tunnettu näillä lakeuksilla rautaisista hermoistaan tai kyvystään "heittäytyä". Tulevat työtehtävät jännittävät. Selviänkö, osaanko? Mitä jos en osaa? Mitä jos minusta ei pidetä? Entä jos itse en pidä? Entä jos jo hyvin nopeasti sanon "ei ole minun juttuni tämä"? Miten jaksan?
Ja sitten ihan käytännön asiat. Mistä auto? Mistä rahat ostaa se auto? Mistä osaaminen ajaa sitä autoa? Olen ajanut viimeksi autoa 2005 tai 2006, enkä silloinkaan kovin hyvin. Muistaakseni viimeinen autoreissuni oli, kun vein koiran kesällä trimmattavaksi. Sen jälkeen ei ole kertaakaan tullut tarvetta istua auton rattiin. Osaanko enää? Pelkään että en. Pelkään että eksyn. Pelkään että ajan kolarin. Ei pelkästään se kolarin ajaminen, vaan se jos satutan jotain muuta.
Ja loppujen lopuksi:
"Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti