Ego frustrata.
Se on latinaa ja tarkoittaa että minua harmittaa.
Nimittäin kännykkään. Tänään töihin mennessäni huomasin, että Kampin Suomalaisessa kirjakaupassa on jotain hulinaa, mutta en siihen sen kummemmin reagoinut. Joku siellä oli esiintymässä ja sitä sitten ihmiset katselivat. Menin syömään.
Syötyäni ja linja-autoa odotellessani kiertelin keskuksessa ja satuin uudelleen Suomalaisen kirjakaupan eteen. Silloin tajusin, että "jesses, siellähän on vieraana Yoshihiro Takahashi." Nimmarijonoon en olisi kerinnyt, mutta sen sijaan otin kuvan.
Tässä vaiheessa kännykkä kysyi/ilmoitti jotain, että kuvat tallennetaan tästä lähtien johonkin kansioon. en tiedä miksi se sellaista ilmoitteli, painoin vaan ok ja nappasin kuvan. Kun oli kiire.
Sillä seurauksella, että nyt huomaan joka ikisen kännykkään tallennetun kuvan, videon ja musiikkikappaleen kadonneen kyseisestä vekottimesta. Voiko yksi ok-painallus tosiaan olla tuollainen tappokytkin? Vissiin sitten.
Ei siellä mitään tärkeää ollut tallennettuna, mutta ihan kivoja pikku juttuja, joita oli hauska silloin tällöin omaksi iloksi katsella. Luotto alkaa mennä tähän kännyyn, onkohan tää joku taannoisen vessanpönttö-uiskentelun sivuseuraus?
Voi stercus sentään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti